Miksi kilpikonnamerkki kehottaa heittämään roskan veteen?

Minulta pakkaussuunnittelijana on kysytty lukuisia kertoja, miksi merkki kehoitta heittämään roskan veteen, eikä roskikseen. Merkin muotoilussa kieltämättä on haasteensa. Kilpikonna on valikoitunut merkintään Etelä-Euroopan maiden symboliikan mukaan. Suomessa ei merikilpikonnia esiinny, eikä kilpikonna nähdäkseni olekaan yleismaailmallinen symboli merelle.

Kuuluisat merten muoviroskalautat ovat olleet tässä päätöksenteossa ja merkin suunnittelussa taustalla. Kilpikonnalla siis esitetään, ettei meriä saa roskata. Oudoksi merkinnän tekee se, että kilpikonnan kanssa samassa ruudussa on roska sinisellä pohjalla. Samalla toisessa ruudussa on punainen väri ja kieltoviiva roskan kera. Tästä yhdistelmästä tulee eittämättä mieleen, että roskaa ei saisi heittää roskiin, vaan mereen.

Haastavammaksi asian tekee se, että merkin painamiseen tarvitaan peräti vähintään kolmea eri painoväriä. Näin aiemmin painamattomiin valkoisiin kertakäyttöisiin kartonkimukeihin pitää nyt painaa kolmivärinen kuva. Eikä siinä vielä kaikki. Merkki sisältää tekstiä, jonka tulee olla kullekin markkinalle omalla kielellään. Suomessa siis suomeksi ja ruotsiksi. Näin ollen yhtä ja samaa tuotetta ei voi myydä useammalle markkinalle. Tämä lisää entisestään kustannuksia niin tuotannossa, kuin esimerkiksi painolaattojen muodossa. Mitä enemmän erilaisia painatuksia, sitä enemmän myös hukkaa tuotannossa.

Lisäksi merkki pitää painaa – vähintään kolmella värillä – myös tuotteen ryhmäpakkaukseen, eli myyntierälaatikkoon. Usein myyntierälaatikot ovat täysin painamattomia aaltopahvilaatikoita.

Yksi tapa suunnitella ekologisempia pakkauksia on jättää ne painamattomiksi. Tai käyttää tuotteen painamiseen vain yhtä väriä ja painaa mahdollisimman pieni pinta-ala. Tämän merkinnän kanssa tällaiseen ekologisuuteen ei tähdätä.